Miksi ensimmäinen sijoitusasunto tuntuu aina väärältä
Ensimmäinen sijoitusasunto ei tunnu varmalta – eikä sen tarvitsekaan
Ensimmäinen sijoitusasunto tuntuu lähes aina väärältä. Se voi olla liian kallis, liian pieni, väärässä kaupungissa tai muuten vain sellainen, josta ei saa kunnolla otetta. Jokin siinä mättää, vaikka luvut näyttäisivät paperilla ihan järkeviltä. Harvoin tätä sanotaan ääneen, mutta uskoisin että tämä tilanne on varsin monelle hyvinkin samaistuttava.
Moni odottaa, että jossain vaiheessa vastaan tulee ”the” asunto, se asunto joka tuntuu oikealta jokaisesta ilmansuunnasta tarkasteltuna. Sellainen, jonka kohdalla epäilykset katoavat ja päätös syntyy paukama hyttysenpistoon. Todellisuus on tarua ihmeellisempää, mutta siitä huolimatta näin taitaa käydä varsin harvoin. Ensimmäinen sijoitusasunto ei yleensä tunnu varmalta, vaan enemmänkin siltä, että astuu tuntemattomalle maaperälle ilman karttaa saatikka kompassia, ja matka kohti taloudellista syöksykierrettä saa lähtolaukauksensa.
Tämä ei ole merkki huonosta kohteesta tai väärästä ajoituksesta. Se on osa asuntosijoittamista. Kun lähtee liikkeelle, epävarmuus kuuluu asiaan aivan yhtä luonnollisesti kuin laskelmat, asuntonäytöt ja kaulusta kiristävät lainaneuvotteluiden valmistautumisriitit.
Moni kokenut sijoittaja sanoo jälkikäteen samaa: ensimmäinen asunto ei ollut täydellinen, eikä sen tarvinnutkaan olla. Ilman sitä ei olisi toista, kolmatta tai seuraavia.
Asuntosijoittaminen ei pysähdy rahaan vaan epävarmuuteen
Asuntosijoittaminen ei kaadu useimmiten rahaan. Monella olisi käsiraha valmiina, pankin kanssa asiat sovittuna ja peruslaskelmat tehtynä. Silti päätös jää roikkumaan. Kohteita seurataan, ilmoituksia tallennetaan ja markkinaa “katsellaan vielä vähän”.
Syynä ei yleensä ole tiedon puute, vaan epävarmuus. Pelko siitä, että tekee väärän päätöksen. Että ostaa vääränlaisen asunnon, väärään aikaan tai väärästä paikasta. Että ensimmäinen sijoitusasunto määrittää koko tulevaisuuden suunnan. Entä jos vaikka koko Jyväskylän asuntomarkkina herääkin keväällä kaikkien aikojen vuokramonttujen Mariaanien Haudasta?
Tämä on inhimillistä, tämä on niin sanotusti pelikirjan keskiaukeamaa. Kyse on rahasta, asumisesta ja pitkistä sitoumuksista. Harva tekee tällaisia päätöksiä kevyesti kun tällainen pyhä kolminaisuus on kyseessä. Mutta samalla epävarmuus voi estää etenemästä, vaikka kaikki edellytykset olisivat jo olemassa.
Erityisesti ensimmäisen sijoitusasunnon kohdalla paine tuntuu suurelta. Siksi kysymys “millainen on hyvä ensimmäinen sijoitusasunto” kaikuu pääkopan kulmasta toiseen huomattavasti pidempään kuin tarve sitä vaatisi.
Kun tietoa on liikaa, päätös vaikeutuu
Nykyään tieto ei ole enää ongelma, ei suinkaan. Asuntosijoittamiseen liittyvää sisältöä on enemmän kuin koskaan. On artikkeleita, podcasteja, keskustelupalstoja ja laskureita. Jokaisella tuntuu olevan mielipide siitä, mikä on järkevää ja mikä ei.
Ongelma on se, että tieto vetää eri suuntiin. Yksi sanoo, että nyt on hyvä hetki ostaa. Toinen kehottaa odottamaan. Kolmas painottaa kassavirtaa, neljäs sijaintia, viides remonttipotentiaalia. Ja tähän lauluun yhtyy vielä peittävänä tenorina lehtien sähköistyneillä sivuilla toistuvat kauhutarinat vuokralaisesta, joka on viikossa jättänyt jälkeensä tuhon, joka saa Pompejin kalpenemaan, sekä korjausvelan, josta pihi Jugend-talon hallitus voi vain haaveilla. Kaikilla on perustelut, mutta kokonaisuus hämärtyy.
Kun näkemyksiä on liikaa, päätöksenteko ei varsinaiseti helpotu. Lopulta ihminen jää yksin kaiken sen tiedon kanssa, yrittäen löytää varmuutta, jota ei oikeastaan ole olemassa. Samaan aikaan markkinaa seurataan sivusta ja päätös siirtyy eteenpäin.
Let’s talk – Entä jos keskustelu auttaisi enemmän kuin lisätieto
Moni ajattelee, että myyjään tai asiantuntijaan pitäisi olla yhteydessä vasta sitten, kun ostopäätös on käytännössä tehty, pinkka odottaa nostajaansa pankin uumenissa ja ostohetkeen on varattu rippijuhlista lähtien tilannettaan vartonut puku. Että yhteydenotto tarkoittaa sitoutumista tai painetta edetä. Todellisuudessa juuri tämä ajatus estää monia pääsemästä eteenpäin.
Ammattimainen asuntosijoittaja tai asiantuntija ei ole vain myymässä asuntoa. Hyvä asiantuntija auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Hän kartoittaa ostajan tilanteen, tavoitteet ja riskinsietokyvyn. Hän osaa myös sanoa sen, jos jokin kohde ei ole hyvä valinta juuri nyt.
Joskus paras neuvo on olla ostamatta tiettyä asuntoa. Joskus suositus on katsoa toisentyyppistä kohdetta tai eri aluetta. Ja joskus on täysin perusteltua todeta, että nyt ei ole vielä oikea hetki. Tämä on osa ammattimaista sijoitusasunnon arviointia, ei sen vastakohta.
Usein yksi keskustelu selkeyttää enemmän kuin kymmenen artikkelia.
Ensimmäinen sijoitusasunto on alku, ei lopullinen totuus
Asuntosijoittaminen ei ole yksittäinen päätös tai kauppa. Se on prosessi, joka alkaa ymmärryksestä ja etenee askel kerrallaan. Ensimmäinen sijoitusasunto ei ole lopullinen määritelmä siitä, millainen sijoittaja olet. Se on lähtöpiste.
Siksi sen ei tarvitse olla täydellinen. Sen ei tarvitse tuntua varmalta. Tärkeämpää on, että suunta on oikea ja että päätös perustuu omaan tilanteeseen, ei pelkoon tai loputtomaan odottamiseen.
On täysin ok ottaa yhteyttä asiantuntijaan jo silloin, kun päätös tuntuu epävarmalta. Kysyä, keskustella ja peilata omia ajatuksia. Ilman painetta ja ilman pakkoa ostaa mitään.
Ja jos kaipaat kasvot tälle ajatukselle, niin esimerkiksi meidän Aarne ja Kalle ovat varsin mukavia ja särmiä kavereita. Sellaisia, joiden kanssa voi puhua asioista sellaisina kun ne ovat. Pistä viestiä tai soita, jos et usko. He ovat olemassa juuri sitä varten, että ensimmäinen sijoitusasunto ei jäisi hankkimatta vain siksi, että epävarmuus tuntuu liian suurelta.
Usein suurin askel asuntosijoittamisessa ei ole kauppakirjan allekirjoittaminen. Se on se hetki, kun uskaltaa sanoa ääneen, ettei ole vielä varma – ja aloittaa keskustelun siitä huolimatta.