Etusivu / Artikkelit / Onko asuntojen hintojen pohja nyt nähty? – Analyysi markkinatilanteesta kesällä 2026

Onko asuntojen hintojen pohja nyt nähty? – Analyysi markkinatilanteesta kesällä 2026

Asuntokauppa kävi keväällä lähes viidenneksen vaisummin kuin vuotta aiemmin, ja hinnat ovat yhä selvästi miinuksella vuositasolla. Samaan aikaan suurimpien kaupunkien kerrostalohinnoissa vilahti alkuvuonna ensimmäisiä nousun merkkejä. Onko Suomen historian pisin asuntohintojen alamäki kääntymässä – vai onko pohjakosketuksen julistaminen yhä ennenaikaista?

Suomen asuntomarkkina on ollut laskussa vuodesta 2022. Kun korkojen nollataso päättyi äkillisesti ja Venäjän hyökkäyssodan tuoma epävarmuus iski kuluttajien luottamukseen, alkoi hintojen korjausliike, joka on osoittautunut poikkeuksellisen pitkäksi ja syväksi. Nyt, kesällä 2026, markkinaa kuvaavissa luvuissa on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan samanaikaisesti sekä positiivisia että negatiivisia signaaleja. Juuri tämä kaksijakoisuus tekee tilanteen tulkinnasta vaikeaa – ja kiinnostavaa.

Ennen kuin pohditaan käännettä, on syytä ymmärtää, kuinka syvälle markkina on neljässä vuodessa vajonnut. Kuopan mittakaava on se konteksti, jota vasten jokaista ”elpymisen merkkiä” pitää lukea.

Kuinka syvä kuoppa on todella ollut?

Asuntohintojen lasku on kestoltaan Suomen historian pisin. Aiemmat suuret notkahdukset – 1990-luvun lama ja vuoden 2008 finanssikriisi – olivat jyrkkiä mutta suhteellisen lyhyitä; niistä noustiin kohtalaisen ripeästi. Nyt käsillä oleva alamäki on venynyt jo neljänteen vuoteen ilman selvää käännettä, mikä tekee siitä luonteeltaan erilaisen kuin mihin suomalaiset asuntomarkkinat ovat tottuneet.

Hinnoissa lasku näkyy karuna. Reaalisesti eli inflaatio huomioiden asuntojen hinnat ovat painuneet noin kahdenkymmenen vuoden takaiselle tasolle – käytännössä kaikki 2010-luvun reaaliarvon nousu on pyyhkiytynyt pois. Myös nimellisesti tilastokeskuksen hintaindeksi on koko maan tasolla pudonnut jo vuoden 2015 alapuolelle, ja pääkaupunkiseudullakin ollaan suunnilleen vuoden 2016 tasolla. Toisin sanoen useimmilla alueilla yli vuosikymmenen hintakehitys on nollautunut.

Kauppojen määrässä lasku on yhtä jyrkkä. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtävä asuntokauppa on käynyt vaimeimmillaan noin kymmeneen vuoteen. Huhtikuussa 2026 kauppoja solmittiin 18,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja toukokuussa tahti hiljeni edelleen – pudotusta kertyi jo runsaat 20 prosenttia vuodentakaisesta. Uudiskohteissa tilanne on suorastaan dramaattinen: uusia asuntoja myytiin huhtikuussa noin puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin ja murto-osa viiden vuoden keskiarvosta.

Kaikkein konkreettisimmin kuopan tuntee uudistuotannon romahduksessa. Asuntoaloitusten liukuva vuosisumma on pudonnut vuosikymmenen alun noin 48 000:sta nykyiseen noin 16 000:een – eli kahteen kolmasosaan. Rakennuslupia on haettu finanssikriisin pohjiakin vähemmän. Tällaista rakentamisen pysähtymistä on viimeksi nähty 1990-luvun lamassa. Tämä ei ole pelkkä suhdannenotkahdus, vaan koko toimialan syväjäätyminen, jonka jäljet näkyvät markkinassa vuosia.

Lasku on myös kohdellut kohteita epätasaisesti. Erityisen kovaa ovat kärsineet pienet, vuokratonteilla sijaitsevat, vuosina 2017–2022 valmistuneet yksiöt: niiden hinnat ovat monin paikoin pudonneet noin viidenneksen muutamassa vuodessa, samalla kun taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat nousseet vuoden 2021 jälkeen lähes 50 prosenttia. Nousevat hoitokulut painavat hintoja entisestään. Sijoittajan näkökulmasta juuri tämä segmentti on ollut laskun ankarin näyttämö.

Tätä taustaa vasten alkuvuoden vihreät versot on syytä suhteuttaa: ne ovat orastavia merkkejä erittäin matalalta tasolta, eivät paluuta entiseen.

Hinnat – kahtiajaon anatomia

Hintakehityksen tarina on monimutkaisempi kuin volyymiluvut antavat ymmärtää, ja juuri siinä piilee koko ”onko pohja nähty” -kysymyksen ydin. Lyhyellä aikavälillä suunta vaikuttaa kääntyvän, pidemmällä se osoittaa yhä alas.

Pääkaupunkiseudulla käytettyjen kerrostaloasuntojen neliöhinnat nousivat maaliskuusta huhtikuuhun 0,6 prosenttia, ja koko alkuvuoden kertymänä pääkaupunkiseudun hinnat olivat huhtikuussa noin 0,4 prosenttia plussalla tammikuuhun nähden. Vuositasolla kuva on kuitenkin yhä selvästi negatiivinen.

AlueMuutos huhtikuu vs. maaliskuu 2026Muutos huhtikuu 2026 vs. huhtikuu 2025
Pääkaupunkiseutu+0,6 %−6,7 %
Muut suuret kaupungit−1,6 %−5,7 %
Tampere−0,3 %−2,8 %
Turku−3,0 %−7,8 %
Oulu+0,6 %+1,4 %

Lähde: KVKL Hintaseurantapalvelu, huhtikuun 2026 katsaus. Oulu erottuu ainoana suurena kaupunkina, jossa hinnat ovat vuositasolla nousseet.

Tärkeä varauksen paikka tuli toukokuussa. Tuoreimmissa luvuissa pääkaupunkiseudun kerrostalohinnat kääntyivät jälleen lievään laskuun (noin −0,8 % huhtikuusta), kun taas muissa suurissa kaupungeissa nähtiin nousua. Alkuvuoden kevätpyrähdys siis osin tyssäsi kohonneeseen korkohuoleen. Tämä on hyvä muistutus siitä, että kuukausiluvut heiluvat suuntaan ja toiseen, eikä yksittäisistä plusmerkeistä voi vetää johtopäätöstä trendin kääntymisestä. Asetelma on klassinen pohjanmuodostus: ensimmäiset nousupiikit ja takapakit vuorottelevat, ennen kuin suunta lopulta vakiintuu.

Myyntiajat – sentimentin herkin mittari

Hintojen ohella myyntiajat ovat yksi tarkimmista markkinatunnelman mittareista, koska ne reagoivat kysynnän muutoksiin nopeammin kuin hintaindeksit. Kun asunnot alkavat vaihtaa omistajaa lyhyemmässä ajassa, se ennakoi usein hintojen vakautumista.

Tässä on nähty varovaista liikettä oikeaan suuntaan. Pääkaupunkiseudun rivitaloasuntojen myyntiaika lyheni huhtikuussa kuukaudessa lähes kolmella viikolla, ja toukokuussa pääkaupunkiseudun omakotitalojen myyntiaika nopeutui reilulla kuukaudella. Silti tasot ovat historiallisesti pitkiä: pääkaupunkiseudulla käytetyn kerrostaloyksiön kaupaksi saaminen kestää edelleen reilut kolme kuukautta ja isompien asuntojen neljän kuukauden tienoilla. Vuosina 2020–2021 hyväkuntoinen asunto vaihtoi omistajaa viikoissa, ei kuukausissa. Suunta on oikea, mutta matka normaaliin on pitkä – ja se etenee nopeimmin pääkaupunkiseudulla.

Rakenteelliset tekijät, jotka tukevat elpymistä

Lyhyen aikavälin tunnelman alla vaikuttaa joukko rakenteellisia tekijöitä, jotka kallistavat pidemmän aikavälin asetelmaa elpymisen suuntaan riippumatta kuukausiheilunnasta.

Uustuotannon romahdus. Edellä kuvattu rakentamisen syväjäätyminen tarkoittaa, että tarjontaan ei ole tulossa nopeaa helpotusta. Rakennushankkeen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen kuluu tyypillisesti kahdesta neljään vuotta, joten vaikka kysyntä elpyisi äkillisesti, uudet asunnot eivät ehtisi markkinoille vuosiin. Valtioneuvoston arvion mukaan rakentamisen taso jää selvästi väestönkasvun edellyttämän alapuolelle. Kun patoutuva kysyntä ja niukkeneva tarjonta kohtaavat, syntyy ajan myötä hinta- ja vuokrapainetta erityisesti kasvukeskuksiin. (Käsittelimme tätä epäsuhtaa laajemmin katsauksessa Asuntosijoittajan vuosi 2025.)

Kaupungistuminen. Väestön kasautuminen suuriin kaupunkeihin ei pysähdy suhdanteiden mukana. Ihmiset muuttavat työn, opiskelun ja palvelujen perässä kasvukeskuksiin myös matalan kysynnän aikoina, mikä ylläpitää pohjakysyntää halutuilla sijainneilla.

Paraneva ostovoima ja 40 vuoden laina-aika. Palkat ovat nousseet samalla kun hinnat ovat laskeneet, joten asuntojen hinta suhteessa ansiotasoon on ostajan kannalta suotuisimmillaan vuosikymmeniin – tätä KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa on toistuvasti korostanut. Kesäkuun 2026 alussa voimaan tullut 40 vuoden enimmäislaina-aika parantaa erityisesti ensiasunnon ostajien maksukykyä ja voi laajentaa ostajajoukkoa tuntuvasti. Yhdessä nämä tekijät voivat tuoda markkinaan lisää kysyntää juuri siinä vaiheessa, kun tarjonta on niukimmillaan.

Nämä rakenteelliset voimat eivät takaa nopeaa käännettä, mutta ne muodostavat pohjan, jonka päälle elpyminen voi rakentua heti kun luottamus palaa.

Miksi pohjaa ei voi tunnistaa reaaliajassa?

Asuntomarkkinan pohjakosketus on tunnetusti mahdotonta varmistaa silloin, kun se tapahtuu. Pohja nähdään aina peräpeilistä: vasta kun hinnat ovat jo selvästi kääntyneet nousuun ja kehitys on tilastoista vahvistettavissa, voidaan jälkikäteen sanoa, missä kuussa käännös tapahtui. Tähän kuluu tyypillisesti kuukausia.

Tämä johtuu osin tilastojen viiveestä ja osin siitä, että pohja ei ole yksittäinen piste vaan vaihe – juuri sellainen kahtiajakoinen jakso, jollaisessa nyt ollaan. Lisämutkan tuovat markkinaan tulleet sijoittajien väliset nippukaupat, joiden volyymialennukset painavat hintaindeksejä, vaikka ne eivät kuvaa tavallisen asunnonostajan kohtaamaa hintaa. Signaali on siis kohinaista.

Mitä tämä tarkoittaa sijoittajalle?

Käytännön johtopäätös on, ettei pohjan odottaminen varmaksi ole järkevä strategia – koska varmuus saadaan vasta, kun edullisin hetki on jo ohi. Hyödyllisempi tapa lähestyä asiaa on arvioida, ovatko yksittäisen kohteen hinta ja kassavirtalaskelma järkeviä pitkän aikavälin sijoituksena nykyisillä luvuilla. Jos vuokratuotto, sijainnin fundamentit ja rahoituksen kustannus kestävät tarkastelun kymmenen vuoden aikajänteellä, sillä on lopulta vähän merkitystä, ostaako prosentin ”liian aikaisin” tai ”liian myöhään” suhteessa täsmälliseen pohjaan.

Tämä ei tarkoita, että nyt kannattaisi ostaa mitä tahansa. Kuopan syvyys on muistutus siitä, että markkina rankaisee heikkoja fundamentteja armottomasti: vuokratonttien yksiöiden hintaromahdus osoittaa, että väärä kohde tuottaa tappiota silloinkin, kun yleinen suunta lopulta kääntyy. Analyyttinen valikointi – sijainti, kustannusrakenne, hoitovastikkeen kehitys, vuokrattavuus – ratkaisee enemmän kuin ajoitus.

Kesä 2026 saattaa myöhemmin osoittautua yhdeksi vuosikymmenen parhaista ostohetkistä. Mutta sen vahvistaa vasta historia – ja sijoittajan tehtävä on tehdä päätöksensä fundamenttien, ei ennustetun pohjan, perusteella.

Yhteenveto

Suomen asuntomarkkina on käynyt läpi historiansa pisimmän hintojen alamäen: reaalihinnat ovat parinkymmenen vuoden takaisella tasolla, kauppamäärät kymmenen vuoden pohjissa ja uudistuotanto romahtanut kahteen kolmasosaan huipustaan. Tätä taustaa vasten alkuvuoden 2026 orastavat nousumerkit ovat merkityksellisiä mutta hauraita – toukokuun notkahdus pääkaupunkiseudulla muistuttaa, ettei käänne ole vielä vahvistettu.

Pidemmän aikavälin rakenteelliset tekijät – tarjonnan niukkuus, kaupungistuminen, paraneva ostovoima ja pidentynyt laina-aika – tukevat elpymistä. Sijoittajan kannattaa kuitenkin keskittyä pohjan ajoittamisen sijaan kohteen fundamentteihin, sillä juuri ne ratkaisevat tuoton silloinkin, kun markkina lopulta kääntyy.

Tämä artikkeli on yleisluonteinen markkinakatsaus, ei sijoitussuositus eikä henkilökohtaista sijoitusneuvontaa. Esitetyt luvut perustuvat artikkelin kirjoitushetkellä saatavilla olleisiin lähteisiin ja voivat muuttua. Sijoituspäätökset kannattaa tehdä oman tilanteen ja tarvittaessa ammattilaisen kanssa.

Usein kysytyt kysymykset

Ovatko asuntojen hinnat nousussa vai laskussa kesällä 2026? Kuva on kaksijakoinen. Suurimpien kaupunkien kerrostalohinnoissa nähtiin alkuvuonna lievää nousua kuukausitasolla, mutta vuositasolla hinnat ovat yhä selvästi miinuksella (pääkaupunkiseudulla noin −6–7 %). Toukokuussa pääkaupunkiseudun hinnat kääntyivät jälleen pieneen laskuun, joten käänne ei ole vahvistettu.

Kuinka paljon asuntojen hinnat ovat laskeneet huipusta? Lasku on Suomen historian pisin. Reaalisesti hinnat ovat painuneet noin 20 vuoden takaiselle tasolle, ja nimellinen hintaindeksi on koko maassa jo vuoden 2015 alapuolella. Pudotus on alueittain ja kohdetyypeittäin epätasainen – pahimmin ovat kärsineet pienet, vuokratonttien uudehkot yksiöt.

Onko nyt hyvä aika ostaa sijoitusasunto? Hintataso suhteessa ansioihin on ostajalle suotuisimmillaan vuosikymmeniin, ja pohjan tarkka ajoittaminen on käytännössä mahdotonta. Olennaisempaa kuin täydellinen ajoitus on se, kestävätkö yksittäisen kohteen vuokratuotto ja kassavirta tarkastelun pitkällä aikavälillä.

Miksi asuntorakentaminen on niin vähäistä? Korkojen nousu, kysynnän hiipuminen ja rahoituksen kiristyminen ovat pysäyttäneet hankkeita. Asuntoaloitukset ovat pudonneet noin kahteen kolmasosaan vuosikymmenen alun tasosta. Koska rakentaminen kestää vuosia, tämä luo tulevina vuosina tarjontavajetta ja siten nousupainetta hinnoille kasvukeskuksissa.

Lähteet